Scientific Research and Evidence/fi: Difference between revisions
From DanceResource.org
Machine translation by bot |
Machine translation by bot |
||
| (5 intermediate revisions by 2 users not shown) | |||
| Line 1: | Line 1: | ||
{{Translation_status|status=machine}}{{DISPLAYTITLE:Tieteellinen tutkimus ja todisteet}}Tietoinen tanssi on saanut yhä enemmän tunnustusta akateemisissa ja kliinisissä yhteyksissä sen monitahoisten terveyshyötyjen vuoksi. Psykologian, neurotieteen, antropologian ja liiketerapian kattava tutkimus tarjoaa yhä enemmän näyttöä siitä, että tietoinen, vapaamuotoinen liike voi merkittävästi tukea tunteiden säätelyä, stressin vähentämistä, fyysistä terveyttä ja sosiaalista yhteyttä.<ref name="Koch2022">Koch, S. C., et al. (2022). The therapeutic effects of dance movement, and their underlying neurophysiological mechanisms. ''Frontiers in Psychology'', 13, 874312. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2022.874312</ref> | {{Translation_status|status=machine}}{{DISPLAYTITLE:Tieteellinen tutkimus ja todisteet}}Tietoinen tanssi on saanut yhä enemmän tunnustusta akateemisissa ja kliinisissä yhteyksissä sen monitahoisten terveyshyötyjen vuoksi. Psykologian, neurotieteen, antropologian ja liiketerapian kattava tutkimus tarjoaa yhä enemmän näyttöä siitä, että tietoinen, vapaamuotoinen liike voi merkittävästi tukea tunteiden säätelyä, stressin vähentämistä, fyysistä terveyttä ja sosiaalista yhteyttä.<ref name="Koch2022">Koch, S. C., et al. (2022). The therapeutic effects of dance movement, and their underlying neurophysiological mechanisms. ''Frontiers in Psychology'', 13, 874312. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2022.874312</ref> | ||
{{UnderDevelopment}} | |||
<span id="Neuroscience_and_Conscious_Dance"></span> | <span id="Neuroscience_and_Conscious_Dance"></span> | ||
| Line 11: | Line 12: | ||
== Psykologinen ja mielenterveystutkimus == | == Psykologinen ja mielenterveystutkimus == | ||
Lukuisat tutkimukset korostavat tietoisen tanssin myönteisiä vaikutuksia ahdistukseen, masennukseen, tietoiseen läsnäoloon ja tunteiden säätelyyn. Osallistujat raportoivat usein lisääntyneestä läsnäolosta, resilienssistä ja pääsystä flow-tiloihin. Liikettä perinteiseen meditaatioon vertaava tutkimus on jopa osoittanut suurempaa tietoisen läsnäolon lisääntymistä tanssin kautta.<ref name="Meekums2015">Meekums, B., Karkou, V., & Nelson, E. A. (2015). Dance movement therapy for depression. ''Cochrane Database of Systematic Reviews'', 2015(2), CD009895. https://doi.org/10.1002/14651858.CD009895.pub2</ref><ref name="Pinniger2013">Pinniger, R., et al. (2013). Tango dance can reduce distress and insomnia in people with self-referred affective symptoms. ''American Journal of Dance Therapy'', 35(1), 60–77. https://doi.org/10.1007/s10465-012-9141-y</ref><ref name="Maciejewski2018">Maciejewski, D. F., et al. (2018). The experience of flow in conscious dance: A global survey. ''International Journal of Environmental Research and Public Health'', 15(6), 1248. https://doi.org/10.3390/ijerph15061248</ref> | |||
Katso: [[Psychological and Mental Health Research/fi|Psykologinen ja mielenterveystutkimus]] | |||
< | <span id="Physical_Health_Research"></span> | ||
== | == Fyysisen terveyden tutkimus == | ||
Tanssi parantaa sydän- ja verisuonitoimintaa, koordinaatiokykyä, notkeutta ja neuromuskulaarista kuntoa. Iäkkäillä aikuisilla tehdyt tutkimukset osoittavat, että tanssi parantaa tasapainoa ja kognitiivista terveyttä samalla vähentäen kaatumisriskiä.<ref name="Keogh2009">Keogh, J. W. L., et al. (2009). Dance-based exercise improves functional and cognitive outcomes in older adults. ''Journal of Aging and Physical Activity'', 17(4), 409–425. https://doi.org/10.1123/japa.17.4.409</ref> Tietoinen tanssi, joka on vähän rasittava ja omaan tahtiin etenevä harjoitus, on monenlaisten väestöryhmien saatavilla. | |||
Katso: [[Physical Health Research/fi|Fyysisen terveyden tutkimus]] | |||
< | <span id="Anthropological_and_Sociological_Evidence"></span> | ||
== | == Antropologinen ja sosiologinen näyttö == | ||
Muinaisista rituaalitansseista nykyaikaisiin yhteisöllisiin käytäntöihin tanssi on toiminut välineenä ryhmän yhteenkuuluvuudelle, sosiaaliselle sitoutumiselle ja tunteiden käsittelylle läpi ihmiskunnan historian. Antropologit ovat tunnistaneet tanssin kulttuuriseksi universaaliksi ja keskeiseksi osaksi jaettua identiteettiä ja parantavia rituaaleja.<ref name="Dunbar2014">Dunbar, R. (2014). How conversations around campfires came to be. ''Frontiers in Psychology'', 5, 1135. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2014.01135</ref> | |||
Katso: [[Anthropological and Sociological Evidence/fi|Antropologinen ja sosiologinen näyttö]] | |||
< | <span id="Ongoing_Research_and_Knowledge_Gaps"></span> | ||
== | == Jatkuva tutkimus ja tiedon puutteet == | ||
Lupaavista löydöksistä huolimatta tietoisen tanssin tutkimus on joillakin alueilla edelleen alikehittynyttä. Tarvitaan jatkotutkimuksia pitkän aikavälin vaikutusten, annostuksen, populaatioiden monimuotoisuuden ja modaliteetin erityisten tulosten ymmärtämiseksi. Tarvitaan myös tiukkoja kliinisiä tutkimuksia, jotka erottavat tietoisen tanssin muuntyyppisestä fyysisestä tai terapeuttisesta toiminnasta. | |||
Katso: [[Ongoing Research and Knowledge Gaps/fi|Jatkuva tutkimus ja tietämysaukot]] | |||
<div lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr"> | <div lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr"> | ||
| Line 59: | Line 41: | ||
</div> | </div> | ||
Koottu ja kasvava kokoelma vertaisarvioituja tutkimuksia, teoreettisia esseitä ja ammattilaisten raportteja, jotka muodostavat tietoisen tanssin tieteellisen perustan. Tämä kirjasto tukee opiskelijoita, ohjaajia ja tutkijoita, jotka etsivät näyttöön perustuvaa materiaalia. | |||
<div lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr"> | <div lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr"> | ||
Latest revision as of 04:31, 16 February 2026
Tietoinen tanssi on saanut yhä enemmän tunnustusta akateemisissa ja kliinisissä yhteyksissä sen monitahoisten terveyshyötyjen vuoksi. Psykologian, neurotieteen, antropologian ja liiketerapian kattava tutkimus tarjoaa yhä enemmän näyttöä siitä, että tietoinen, vapaamuotoinen liike voi merkittävästi tukea tunteiden säätelyä, stressin vähentämistä, fyysistä terveyttä ja sosiaalista yhteyttä.[1]
Neurotiede ja tietoinen tanssi
Tietoinen tanssi aktivoi motoriseen koordinaatioon, tunteisiin ja palkitsemiseen liittyviä hermoverkkoja. Aivokuvantamistutkimukset osoittavat, että tanssi stimuloi alueita, kuten tyvitumakkeita ja etuaivokuorta, kun taas rytminen ryhmäliike lisää endorfiinien vapautumista ja sosiaalista sitoutumista.[2][3]
Katso: Neurotiede ja tietoinen tanssi
Psykologinen ja mielenterveystutkimus
Lukuisat tutkimukset korostavat tietoisen tanssin myönteisiä vaikutuksia ahdistukseen, masennukseen, tietoiseen läsnäoloon ja tunteiden säätelyyn. Osallistujat raportoivat usein lisääntyneestä läsnäolosta, resilienssistä ja pääsystä flow-tiloihin. Liikettä perinteiseen meditaatioon vertaava tutkimus on jopa osoittanut suurempaa tietoisen läsnäolon lisääntymistä tanssin kautta.[4][5][6]
Katso: Psykologinen ja mielenterveystutkimus
Fyysisen terveyden tutkimus
Tanssi parantaa sydän- ja verisuonitoimintaa, koordinaatiokykyä, notkeutta ja neuromuskulaarista kuntoa. Iäkkäillä aikuisilla tehdyt tutkimukset osoittavat, että tanssi parantaa tasapainoa ja kognitiivista terveyttä samalla vähentäen kaatumisriskiä.[7] Tietoinen tanssi, joka on vähän rasittava ja omaan tahtiin etenevä harjoitus, on monenlaisten väestöryhmien saatavilla.
Katso: Fyysisen terveyden tutkimus
Antropologinen ja sosiologinen näyttö
Muinaisista rituaalitansseista nykyaikaisiin yhteisöllisiin käytäntöihin tanssi on toiminut välineenä ryhmän yhteenkuuluvuudelle, sosiaaliselle sitoutumiselle ja tunteiden käsittelylle läpi ihmiskunnan historian. Antropologit ovat tunnistaneet tanssin kulttuuriseksi universaaliksi ja keskeiseksi osaksi jaettua identiteettiä ja parantavia rituaaleja.[8]
Katso: Antropologinen ja sosiologinen näyttö
Jatkuva tutkimus ja tiedon puutteet
Lupaavista löydöksistä huolimatta tietoisen tanssin tutkimus on joillakin alueilla edelleen alikehittynyttä. Tarvitaan jatkotutkimuksia pitkän aikavälin vaikutusten, annostuksen, populaatioiden monimuotoisuuden ja modaliteetin erityisten tulosten ymmärtämiseksi. Tarvitaan myös tiukkoja kliinisiä tutkimuksia, jotka erottavat tietoisen tanssin muuntyyppisestä fyysisestä tai terapeuttisesta toiminnasta.
Katso: Jatkuva tutkimus ja tietämysaukot
Academic Papers and Articles
Koottu ja kasvava kokoelma vertaisarvioituja tutkimuksia, teoreettisia esseitä ja ammattilaisten raportteja, jotka muodostavat tietoisen tanssin tieteellisen perustan. Tämä kirjasto tukee opiskelijoita, ohjaajia ja tutkijoita, jotka etsivät näyttöön perustuvaa materiaalia.
References
- ↑ Koch, S. C., et al. (2022). The therapeutic effects of dance movement, and their underlying neurophysiological mechanisms. Frontiers in Psychology, 13, 874312. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2022.874312
- ↑ Brown, S., Martinez, M. J., & Parsons, L. M. (2006). The neural basis of human dance. Cerebral Cortex, 16(8), 1157–1167. https://doi.org/10.1093/cercor/bhj057
- ↑ Tarr, B., Launay, J., & Dunbar, R. I. M. (2015). Silent disco: Dancing in synchrony leads to elevated pain thresholds and social closeness. Evolution and Human Behavior, 36(4), 294–301. https://doi.org/10.1016/j.evolhumbehav.2015.01.004
- ↑ Meekums, B., Karkou, V., & Nelson, E. A. (2015). Dance movement therapy for depression. Cochrane Database of Systematic Reviews, 2015(2), CD009895. https://doi.org/10.1002/14651858.CD009895.pub2
- ↑ Pinniger, R., et al. (2013). Tango dance can reduce distress and insomnia in people with self-referred affective symptoms. American Journal of Dance Therapy, 35(1), 60–77. https://doi.org/10.1007/s10465-012-9141-y
- ↑ Maciejewski, D. F., et al. (2018). The experience of flow in conscious dance: A global survey. International Journal of Environmental Research and Public Health, 15(6), 1248. https://doi.org/10.3390/ijerph15061248
- ↑ Keogh, J. W. L., et al. (2009). Dance-based exercise improves functional and cognitive outcomes in older adults. Journal of Aging and Physical Activity, 17(4), 409–425. https://doi.org/10.1123/japa.17.4.409
- ↑ Dunbar, R. (2014). How conversations around campfires came to be. Frontiers in Psychology, 5, 1135. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2014.01135
