Tietoisen tanssin hyödyt
Tietoinen tanssi on harjoitus, joka yhdistää vapaamuotoisen liikkeen tietoisuuteen, tunnetietoisuuteen ja autenttiseen ilmaisuun. Harjoittajat raportoivat usein syvällisistä hyvinvoinnin muutoksista useilla eri ulottuvuuksilla. Kasvava tieteellinen tutkimus ja osallistujakyselyt tukevat näitä väitteitä ja viittaavat siihen, että tietoinen tanssi voi toimia voimakkaana keinona fyysiselle terveydelle, tunteiden säätelylle, sosiaaliselle sitoutumiselle, henkilökohtaiselle kasvulle ja hengelliselle yhteydelle.[1]
Fyysinen terveys
Säännöllinen tietoisen tanssin harrastaminen parantaa sydän- ja verisuonikuntoa, koordinaatiokykyä, tasapainoa, joustavuutta ja kehotietoisuutta. Sen on osoitettu tukevan tervettä ikääntymistä, vähentävän loukkaantumisriskiä ja jopa parantavan kognitiivisia toimintoja – erityisesti ikääntyneillä aikuisilla.[2] Koska se soveltuu erilaisiin kykyihin eikä ole luonteeltaan kilpailullinen, se on laajan ihmisjoukon saatavilla.
Katso: Fyysinen terveys
Mielenterveys ja emotionaalinen terveys
Tietoinen tanssi tarjoaa voimakkaan tilan tunteiden vapauttamiseen, stressin lievittämiseen ja henkiseen selkeyteen. Se tukee tietoista läsnäoloa, itsesäätelyä ja sitä kuvataan usein liikkuvana meditaationa tai somaattisena terapiana liikkeessä.[3] Monet osallistujat raportoivat mielialan paranemisesta ja lisääntyneestä resilienssistä sekä "flow-tilojen" kokemuksista, jotka parantavat psyykkistä hyvinvointia.[4]
Katso: Mielenterveys ja emotionaalinen terveys
Sosiaalinen yhteys ja yhteisön yhteenkuuluvuus
Ryhmätanssi edistää luottamusta, empatiaa ja syvää sosiaalista sidettä – usein ilman sanoja. Synkronoidun liikkeen on osoitettu vapauttavan endorfiineja, lisäävän sosiaalista läheisyyttä ja rakentavan yhteenkuuluvuuden tunnetta yhteisössä.[5] Tietoinen tanssi luo osallistavia, sanattomia tiloja, jotka ylittävät iän, kulttuurin tai taustan aiheuttamat rajat.
Katso: Sosiaalinen yhteys ja yhteisön yhteenkuuluvuus
Henkilökohtainen kehitys ja itsetuntemus
Kuntoilun ja ilmaisun lisäksi tietoinen tanssi tukee itsetutkiskelua, identiteetin kehitystä ja tunneälyä. Osallistujat saavat usein ymmärrystä käyttäytymismalleistaan, rajoistaan ja arvoistaan ruumiillisen tutkimisen kautta. Ajan myötä tanssilattiasta tulee aitouden, läsnäolon ja voimaantuneen valinnan tekemisen harjoittelun tila.
Katso: Henkilökohtainen kehitys ja itsetuntemus
Hengelliset/transpersoonalliset kokemukset
Monet tanssijat kokevat transsendenssin, syvän läsnäolon tai ykseyden hetkiä tietoisen tanssin aikana. Liikkumisesta voi tulla eräänlainen hengellinen tutkimus tai ruumiillistunut rukous – se tarjoaa pääsyn kunnioituksen, yhteyden ja laajentuneen tietoisuuden tiloihin.[6] Vaikka nämä kokemukset ovat henkilökohtaisia, niistä raportoidaan yleisesti eri kulttuureissa ja modaliteeteissa.
Katso: Transpersoonalliset kokemukset
Viitteet
- ↑ Koch, S. C., et al. (2019). Effects of dance movement therapy and dance on health-related psychological outcomes: A meta-analysis update. Frontiers in Psychology, 10, 1806. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2019.01806
- ↑ Keogh, J. W. L., et al. (2009). Dance-based exercise improves functional and cognitive outcomes in older adults. Journal of Aging and Physical Activity, 17(4), 409–425. https://doi.org/10.1123/japa.17.4.409
- ↑ Payne, H., & Brooks, S. (2017). An exploration of mindfulness in the context of dance movement psychotherapy. Body, Movement and Dance in Psychotherapy, 12(2), 102–116. https://doi.org/10.1080/17432979.2017.1292354
- ↑ Maciejewski, D. F., et al. (2018). The experience of flow in conscious dance: A global survey. International Journal of Environmental Research and Public Health, 15(6), 1248. https://doi.org/10.3390/ijerph15061248
- ↑ Tarr, B., Launay, J., & Dunbar, R. I. M. (2015). Silent disco: Dancing in synchrony leads to elevated pain thresholds and social closeness. Evolution and Human Behavior, 36(4), 294–301. https://doi.org/10.1016/j.evolhumbehav.2015.01.004
- ↑ Koch, S. C., et al. (2022). The therapeutic effects of dance movement, and their underlying neurophysiological mechanisms. Frontiers in Psychology, 13, 874312. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2022.874312
